Tennisliiton uudet kilpailumääräykset

Kilpa
1

En tiedä onko tämä oikea alaotsikko tälle pikkuasialle…

Tennisässän uudistetussa rankkaus/pistelaskentasysteemissä on ‘hauska’ ykstyiskohta:
Jos pelaajalla on pistelaskukaudella (aikuiset 2v, juniorit 1v) voitettuja otteluita 5-19 kpl, joka on kai kohtuutyypillinen lukema, pudottaa samalla tasolla olevan pelaajan voittaminen pistekeskiarvoa (suurimmalle osalle pelaajista) kun taas tappio pitää pistekeskiarvon samana.
Samantasoiselle pelaajalle kannattaa siis hävitä!? (ja alempitasoisia pelaajia vastaan ero on vielä isompi, eli niitä ei missään tapauksessa kannata voittaa…)

2

Käytännössä kierroskertoimet nostavat voitosta saadun pistemäärän myös rankingin kannalta järkeväksi. Toki lohkokilpailussa tai ensimmäisellä kierroksella ei näin tapahdu.

Toinen asia mitä itse olen ihmetellyt on se, että miksi naisten ja miesten keskiarvoja ja tasoja ei harmonisoida? Tällöin sekakohtaamisestakin voisi saada oikeat pisteet.

Luulisin kuitenkin, että suurimmalle osalle pelaajista keskiarvolla ei ole juurikaan merkitystä. Sitä yleensä tietää aika hyvin mihin sarjaan kannattaa ilmoittautua ilman Ässän apua. Toki junioreille (tai heidän vanhemmilleen) rankingilla on suurempi merkitys, koska sijoitetuilla pelaajilla turnauksessa eteneminen on helpompaa.

3

Totta, mutta eikö onnistuneen ranking/pistelaskujärjestelmän pitäisi toimia niin että aina kannattaa voittaa?
Sellainen on helppo laatia (ja on käytössä sekä kansainvälisillä areenoilla että kai suunnilleen kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa).

4

Yleensä innokkailla pelaajilla on yli 20 voittoa pistelaskukaudella, joista vain parhaat 20 otetaan keskiarvoon. Tällöin “huono” voitto ei laske keskiarvoa. Toisaalta voitolla pääsee kokeilemaan seuraavalle kierrokselle parempaa voittoa. Ehkä nuo huonot voittopisteet ovat kauneusvirhe, mutta jos ne jakaantuvat tasaisesti pelaajien kesken, niin ne eivät vaikuta rankingjärjestykseen.

Parhaat tavat nostaa keskiarvoa on mennä huonotasoiseen turnaukseen ja saada hyvät voittopisteet kierroskertoimilla. Toinen tapa on mennä metsästämään tuurivoittoa itseään kovemmasta sarjasta. Ehkä myös sarjapeleissä on pelaajia, joiden oikea pelitaso on matalampi kuin Ässässä oleva.

Vuoden, parin päästä vasta nähdään suosiiko uusi laskentasysteemi seniorisarjapelaajia vai nuoria turnauspelaajia vai suosiiko ketään.

5

Lohkokisoissa tosiaan tuo kierroskerroin 1. Kyllähän se tympii, mikäli esim. 3 lohkopelistä voitat 2 ja yhden häviät, mutta voitat vaikkapa keskenäisellä ottelulla koko lohkon ja silti keskiarvo tippuu. Ennen sentään parin ottelun voittamisella oli mukava nähdä että pisteet kuitenkin kasvavat :smiley: Win the right games sanois Tamminen, mieluiten tietenkin tosin kaikki.

Miesten ja naistenvälisistä otteluista tulevat pisteet eivät vastaa todellista tasoa/voiton arvoa.

Mitenkähän hidasta tuossa uudessa systeemissä tulee nousu olemaan? 20 ottelun keskiarvoon ei kovin paljon vaikuta, vaikka voittaisit pari tasoa kovemman vastustajan. Tosin kisoissa pitkälle meneminen tässä korostuu ehkä entistä järjestelmää enemmän, kuten jo aiempana todettiin. Ja lisäksi kannattaa pitää huolta, että ne vähintään 5 voittoa on aina 2 vuoden ajalta :smiley: Muuten ranking tulee laskemaan seuraavassa tasoluettelossa ja sitten on taas vaikeampi saada edes niin isoja pisteitä kuin nykyisellä tasolla.

Monet pelaajat näyttävän pelaavan pelkästään sarjapelejä, joten joillakin on niin, että niitä 5 voittoa ei vain ole kertynyt sen vuoksi, että vastus on monesti ollut vaikkapa B:n tai jopa A:n luokkaa. Taso näillä taas on sitten ässässä oikeaa tasoa matalampi.

6

Uusi rankingin pistelaskusysteemi tuntuu tosiaan aiempaa hitaammin muuttavan rankingia, koska uuden mallin pistelaskussa korostuu pelaajan kulloinenkin tasoitus aiempaa enemmän. Laskukaava tuntuu jämäyttävän pelaajan aika tehokkaasti lähelle sitä tasoa, joka hänellä oli, kun tämä uusi systeemi tuli vuodenvaihteessa käyttöön.

Jos osasin lainkaan tuota uutta kaavaa laskea oikein, niin rankingin muuttuminen on todella hidasta. Tason nostaminen esimerkiksi B-luokan loppupäästä B-luokan kärkeen vie vähintään vuosia vaikka teoreettisesti voittaisi koko ajan ja ainoastaan B-luokan kärkipelaajia.

No ehkä ymmärsin tässä jotain väärin, mutta jos en, niin uusi laskukaava hidastaa huomattavasti tasoitusmuutoksia jatkossa.

7

‘Pelaaja’ on täysin oikeilla jäljillä.

Tarkastellaan kahta B-luokan aikuispelaajaa. Uudessa tasoluettelossa pelaaja X on B-luokan kärkipään pelaaja tasolla 36 ja keskiarvolla 76. Pelaaja Y on B-luokan häntäpäässä tasolla 25 ja keskiarvolla 52.
Oletetaan että kumpikin pelaaja on saanut keskimäärin samanlaisia ottelupisteitä edellisen kahden vuoden ajan (ja erityisesti niin että jokaisella 1/3-vuotiskaudella pistekeskiarvo on sama) ja ottelut jakaantuvat tasaisesti ko. ajalle.

En löytänyt tasojen pistekeskiarvorajoja, mutta oletetaan laskuesimerkin vuoksi että ne
menevät 2 pisteen välein seuraavasti (ei kauhean kaukana todellisuudesta):
keskiarvo yli 74 -> taso 36,
keskiarvo 72-74 -> taso 35
…jne…
keskiarvo 54-56 -> taso 26
keskiarvo 52-54 -> taso 25

Oletetaan vielä että uusi tasoluettelo laaditaan 1/3 vuoden välein (ja näin ilmeisesti on?).

Nyt yhtäkkiä pelaaja X alkaa pelata huonommin. Hän tippuu melkein jokaisessa B-luokan turnauksessaan heti 1 kierroksella, voittaen kuitenkin tasaisesti joitakin 1. kierroksen otteluita itseään selvästi heikompia pelaajia vastaan niin että hänellä on koko ajan vähintään 5 voitettua ottelua keskiarvon laskentakaudella (2 vuotta). Näistä otteluista hän saa (uuden pelikauden alussa) 36+34 = 70 pistettä kustakin. Oletetaan laskennan yksinkertaistamiseksi että voitettujen otteluiden taajuus on sama kuin aiemminkin, vaikka turnausmenestys onkin heikompi. (Tämä oletus yliarvioi pistekeskiarvon laskunopeuden).

Pelaaja Y taas parantaa. Keskimääräisessä B-luokan turnauksessaan hän voittaa 3 ottelua: 1. kierroksella omaa tasoaan 2 tasoa korkeammalla (27) olevan, 2. kierroksella omaa tasoaan 5 tasoa korkeammalla (30) olevan ja 3. kierroksella omaa tasoaan 10 tasoa korkeammalla (35) olevan pelaajan. Pelaajan B keskimääräinen ottelukohtainen pistepotti on siis (uuden pelikauden alussa)
((25+27) + (25+1.0530) + (25+1.135))/3 = 57.33 pistettä.

1/3 vuoden jälkeen, kun tasoluettelo lasketaan seur. kerran, pelaajan X keskiarvo on silloin (5/6)*76 + (1/6)*70 = 75 ja taso on edelleen 36.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*52 + (1/6)*57.33 = 52.89 ja taso on edelleen 25.

2/3 vuoden jälkeen pelaajan X keskiarvo on (5/6)*75 + (1/6)*70 = 74.17 ja taso on edelleen 36.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*52.89 + (1/6)*57.33 = 53.63 ja taso on edelleen 25.

1 vuoden jälkeen pelaajan X keskiarvo on (5/6)*74.17 + (1/6)*70 = 73.47 ja taso tippuu 35:een.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*53.63 + (1/6)*57.33 = 54.25 ja taso nousee 26:een.

4/3 vuoden jälkeen pelaajan X keskiarvo on (5/6)*73.47 + (1/6)*68 = 72.56 ja taso on 35.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*54.25 + (1/6)*58.33 = 54.93 ja taso on 26.

5/3 vuoden jälkeen pelaajan X keskiarvo on (5/6)*72.56 + (1/6)*68 = 71.80 ja taso tippuu 34:een.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*54.93 + (1/6)*58.33 = 55.50 ja taso on 26.

2 vuoden jälkeen pelaajan X keskiarvo on (5/6)*71.80 + (1/6)*66 = 70.83 ja taso on 34.
Pelaajan Y keskiarvo on (5/6)*55.50 + (1/6)*58.33 = 55.97 ja taso on 26.

2 vuoden aikana (jona aikana tasoluettelo päivitetään 6 kertaa) tasoaan kovasti nostanut pelaaja Y nostaa keskiarvoaan 52 -> 55.97, joka nostaa hänen tasoaan pykälällä 25 -> 26. Nuo keskimäärin 3 otteluvoittoa per turnaus tuo useita turnausvoittoja ja finaalisijoja osin valitettavan vähäväkisissä turnauksissamme.
Tasoaan tiputtanut pelaaja X, joka pääsee vain satunnaisesti 2. kierrokselle voittaen vain itseään selvästi heikompia vastustajia, eikä voita yhtä ainoaa 2. kierroksen peliä, pudottaa samana aikana keskiarvoaan 76 -> 70.83 joka tiputtaa tasoa 2 pykälällä 36 -> 34.

Tällä hetkellä selvästi parempi pelaaja Y omistaa nyt siis tason 26 ja heikompi pelaaja X tason 34 !!!
Molemmat ovat kuitenkin aloittaneet samasta luokasta B, vaikkakin niiden eri päistä.

Eikö kuitenkin hyvin toimivan ranking-järjestelmän pitäisi pystyä hiukan paremmin reagoimaan pelitason muutoksiin 2 vuoden aikana???

8

Hieno laskuesimerkki!

Tuo uuden pistelaskusysteemin ongelmakohta näkyy heti tuosta laskusi alusta (ja jonka Pelaajakin jo mainitsi) - eli oma taso vaikuttaa nyt pisteisiin aivan liian paljon, josta seuraa että pistekeskiarvo muuttuu aivan liian hitaasti.

Esimerkkisi pelaaja X saa voittamalla itseään paljon heikomman pelaajan (vaikkapa tason 25 pelaajan, joka on 11 tasoa pelaajaa X alempana) 70 pinnaa per matsi 1. kierroksen ottelusta, kun taas pelaaja Y saa vain 63.5 pistettä voittamalla 3. kierroksen ottelussa itseään 10 tasoa korkeammalla (tasolla 35) olevan pelaajan.

Huh, mikä viritelmä!!!

9

Uusi ranking siis suosii taantuvia senioripelaajia ja sorsii kehittyviä junioreita ja nuoria aikuisia, jos vähän yleistetään.

Joillekin seniorisarjapelaajille oman tason laskeminen on tehty erittäin vaikeaksi. Viisi voittoa kahdessa vuodessa ei ole mikään mahdoton tehtävä ja melkein väkisin sillä pystyy säilyttämään tasonsa. Kun saman tasoiset pelaajat pelaavat sopivasti ristiin, niin kenenkään taso ei laske.

Hyvää muutoksessa on se, että systeemi on yksinkertainen. Se ei toki tarkoita sitä, että se olisi hyvä ja pelaajien rankingjärjestys muodostuisi oikeaksi. Tätä asiaa on helppo tarkkailla, sillä mitä suurempi osa otteluista päättyy tasoluettelon mukaisesti, sitä oikeampi on järjestys. Jos ottelut alkavat päättymään rankingin vastaisesta yhä kasvavassa määrin, niin silloin nykyinen laskentakaava ei toimi.

Toinen hyvä asia on, että pisteet saadaan vastustajan mukaan eikä pelattavan sarjan, osallistujamäärän tai pelipaikkakunnan mukaan. Toki siis oma taso vaikuttaa aivan liikaa saatuihin pisteisiin.

Ennen rankingin laskemiseen käytettiin tuplasti enemmän ottelutietoa kuin nyt, sillä myös tappiot vaikuttivat keskiarvoon. Mitä enemmän tietoa syötetään laskentakaavaan, niin sitä tarkempi lopputulos saadaan. Toki silloin kaavasta tulee vaikea ja pelaajien on vaikea itse tarkistaa pisteitä. Toisaalta tietokone laskee helposti vaikeammatkin kaavat. Tavallaan voisi ajatella, että 6-0, 6-0 voitto olisi arvokkaampi kuin 7-6, 6-7, 7-6 ja siitä saisi paremmat pisteet.

Entisessä keskiarvon laskennassa oli ongelmana se, että se ei aina kannustanut osallistumaan turnauksiin. Häviöpisteet “pilasivat” keskiarvon ja varsinkin silloin, kun joku pelaaja oli ensimmäistä kertaa turnauksessa tasolla yksi. Seurojen olisi pitänyt huolehtia paremmin, että kaikille uusille pelaajille olisi määritetty heidän tasonsa ennen ensimmäistä kilpaottelua.

10

Tein tuossa vielä hiukan keskiarvo- ja tasosimulaatioita junioripelaajille (joilla keskiarvon määräytymiskausi on 1 vuosi). Tulos on karkeasti se että vuoden 2015 ensimmäisessä tasoluettelossa (eli siis kolmen tasoluettelon uusinnan jälkeen) vuonna 2014 voitettujen vastustajien keskiarvojen vaikutus on n. 35% ja ‘alkukeskiarvon’ (tammikuu 2014) vaikutus n. 65%. Muutokset ovat siis todella hitaita!
Aiemmin liiton juniorirankingit on rakennettu niin (mm. vain puolen vuoden laskenta-aika tietynikäisille) että viimeisimmät tulokset korostuvat. Nyt on sitten menty aivan vastakkaiseen suuntaan - joko tietoisesti tai (luultavasti) ymmärtämättä uuden pistelaskusysteemin vaikutuksia.

11

Varmaankin se on vaikea tehdä juuri sopivasti muuttuva rankinglista. Esimerkiksi poikien kehitys 13-15 vuoden iässä on sellaista, että pelitaso muuttuu reilussa vuodessa C-luokasta A-luokan hännille. Jos se näkyisi välittömästi tasoluettelossa, niin toisaalta 40-vuotiaan pelaajan pari huonoa turnausta tai pelaamattomuus taas tiputtaisi pelaajan pari luokkaa alaspäin. Näin radikaaleja tasonromahduksia harvoin tapahtuu pelitaidoissa.

Jos kuitenkin haluttaisiin nopeuttaa muutoksia tasolistalla, niin ainakin seuraavat mahdollisuudet voisivat toimia:

  1. Tasoluettelo ajetaan kuukausittain
  2. Voittopisteisiin oma taso ei vaikuttaisi tai se vaikuttaisi jollakin kertoimella kuten 0,5
  3. Keskiarvoon vaikuttavien ottelujen määrää muokataan (nykyisin 5-20)
  4. Keskiarvo lasketaan lyhyemmältä ajanjaksolta
12

Hyvä keskustelu! Katsoin vähän miten pisteet muodustuu ja eihän tuossa ole esim. Itseni kannalta mitään järkeä. En enää pelaa liiton kisoista muita kuin sarjapelejä ja saan juuri ja juuri tuon viisi voittoa kahden vuoden ajalta kokoon. Nykyinen tasoitus lienee ihan kohdillaan, mutta millä ihmeellä tuo tasoitus voi muuttua suuremmin mihinkään? Vaikka voitan A:n kärkipään pelaajan, niin saa lähes samat pisteet kuin B:n häntäpään pelaajan voitosta?

13

Tuntuu että ei ole kauheasti tehty koeajoja uudella systeemillä. Junnujenkin kannattaa jättää listojen tuijottelu viimeistään nyt. JGP-ranking kertoo varmaankin nykyisistä voimasuhteista paremmin.

14

Ois kannattanut ottaa oppia ELO laskenta kaavasta. Siihen sisältyy tason epätarkkuus parametri. Mitä korkeampi tason epätarkkuus sitä suurempi vaihtuvuus pisteissä tapahtuu ottelun jälkeen. Epätarkkuus parametrin pitää olla suuri pelaajilla, jotka ovat vasta alkamassa peli uraansa tai ovat pelanneet säästeliäästi viime aikoina. Samaa ajatusta voisi hyvin käyttää muissakin laskentakaavoissa.

Veikkaisin myös puhtaan elo kaavalla lasketun rankingin toimivan yllättävän tarkasti todellisen tason osoittajana myös tenniksessä. Tosin on hyvin tunnettu, että ELO kaava ei ole optiimaalinen, mutta paremman kaavan kehittämine ei ole kuitenkaan ihan helppoa.

15

Aloin tuossa about vuosi sitten vanhemmalla iällä taas pitkästä aikaa kilpailemaan ja ajattelin, että olisi kiva yltää vaikka B-luokkaan. Aloitin D:n kisoista ja tässä vaiheessa projekti on silleen aikataulussa, että C1:t kaatuu aika säännöllisesti mutta taso ei nouse kirveelläkään - D:ssä edelleenkin. Vuosia menee vielä, että C:hen päästään kun D:n kisojen perintönä omat pisteet on niin kuralla - että siinä mielessä niistä olisi oikeasti kannattanut ottaa kuokkaan. Minusta tuo systeemi ei kyllä toimi ollenkaan.

16

Menee B-luokan kisoihin ja voita siellä matseja. Taso nousee nopeammin.

17

Hyvä vinkki :slight_smile: En vaan oikeasti ymmärrä miksi omalla tasolla on niin suuri painoarvo voitosta saatuja pisteitä laskettaessa (sarjatenniksessä suhde on 1:1).

18

Nykyinen pistelaskusysteemi on täysi fiasko, ja viimeistään nyt liiton tulisi tämä tunnustaa ja korjata tilanne. Keneltäkään muulta kuin liiton tasoituslautakunnan edustajalta en ole kuullut tästä positiivista sanottavaa.

Miksi ihmeessä systeemi on tehty jarruttamaan sekä laskuja sekä nousuja näin tehokkaasti? Varsinkin ylemmissä A ja B-luokissa muut kuin yhden pykälän nousut on tehty lähes mahdottomiksi, pois lukien tietysti muutamat huippujuniorit joiden tasoitus laahaa muutenkin monta pykälää perässä. Tämä varmasti vähentää myös kilpailumotivaatiota monilla, kun huomaa ettei systeemi palkitsekaan hyviä voittoja.

Käytännössä kierroskertoimet ovat nyt monille useammin kilpaileville ainoa tapa saada pistekeskiarvoa ylös, joka sekin typerästi alkaa vasta kolmannelta kierrokselta. Yksittäiset sarjapelit, lohkopelit, tai hyvät kilpailukaavion alkukierrosten voitot valuvat nyt usein täysin hukkaan tasoitusta ajatellen.

Se että voitot suhteutetaan omaan tasoosi, siten että puolet pisteistä tulee omista pisteistä, on kenties suurin erhe tässä systeemissä. Tällä tavoin onnistutaan tehokkaasti laimentamaan ne voitot jotka ovat itseäsi rankingissa korkeammalla olevista pelaajista. Mitä parempi voitto ja ero rankingin välillä, sitä suuremman vääryyden alemmalla rankingilla oleva voittanut pelaaja kokee.

Lisäksi se, että pisteidenlaskenta periodi on kaksi vuotta, on kerrassaan idioottimainen ratkaisu. Jos pelaajan ranking on nousussa niin hyvätkin voitot periodin alkupäässä ovat laimentuneet merkityksettömiksi, kun silloiset alhaisemmat omat pisteet ovat laimentaneet kokonaisvoittopisteitä alaspäin.

Suosittelen antamaan tästä reippaasti palautetta tasoituslautakunnalle sillä heillä tuntuu olevan se käsitys että järjestelmä toimii verrattain hyvin ja isompiin muutoksiin ei ole tarvetta.

19

Nykyinen pistelaskusysteemi hitaudessaan tosiaan aiheuttaa sen, että tasoitus korreloi kulloisenkin pelitason kanssa todella heikosti sekä ylöspäin että alaspäin mentäessä. Tästä syntyy sellainen tilanne, että oman tasoituksen tai rankingin seuraaminen ainoastaan sarjapelejä pelaavana harrastepelaajana ei ole enää laisinkaan mielekästä, sillä muutokset ovat marginaalisia eivätkä seuraa omaa pelitasoani laisinkaan.

Näin ollen kun aiemmin kilpailemisessa oli kaksi mielenkiintoista seurattavaa asiaa: yksittäisissä otteluissa pärjääminen sekä oman tasoituksen kehittyminen, niin nyt jäljellä on vain aiempi. Omat pelimääräni ovat niin vähäiset, että luultavasti tasoitukseni ei tule vastaamaan pelitasoani ainakaan seuraaavaan viiteen vuoteen, jos senkään jälkeen.

Suuremmassa kuvassa tämä systeemin hitaus johtaa siihen, että pelaajien rankingjärjestys on enenevässä määrin mielivaltainen eikä pelaajien tasoitus kerro juuri mitään oikeasta pelitasosta. Käytännössä koko tasoitusjärjestelmä on täten vähän kyseenalainen, sillä suurella osalla pelaajia tasoitus on vain yksinkertaisesti väärä kulloiseenkin pelitasoon verrattuna.